Melonnasta, kuten kaikista muistakin urheilulajeista löytyy erilaisia harrastajia. Monet harrastavat melontaa omaksi ilokseen sen monissa eri muodoissa. Se on keino arjesta irrottautumiseen ja rentoutumiseen. Toisille, kuten minulle, lisämausteen lajiin tuo kilpaileminen.

Melonnassa voi kilpailla hyvinkin erilaisissa asioissa ja ympäristöissä. Tasaveden melontalajeista yleisimpiä ovat ratamelonta, maratonmelonta ja kanoottipoolo, jota pelataan joukkueena ja pelivälineenä toimii pallo.

Icebreak from Tassi Junskanen on Vimeo.

Ruuhkaa portilla iceBREAKin boatercross -kisassa.

Freestylemelonta on laji, jonka vuoksi melonnasta innostuin ja se on edelleen ykköslajini. Freestylemelonnassa kilpaillaan kosken stoppareissa tai aalloissa. Tarkoituksena on tehdä pisteytettyjä liikkeitä mahdollisimman monipuolisesti ja ilmavasti. Teknisesti vaikeammista liikkeistä saa enemmän pisteitä kuin helpoista, sekä ilmavuudesta saa lisäpisteitä. Jos tiput aallosta, voit meloa sinne takaisin akanvirran kautta, jos se on mahdollista. Tosin siihen menee paljon aikaa, ja yksi suoritus kestää vain 45 sekuntia. Kilpailuvälineenä on lyhyt, noin 180cm pitkä muovinen tai hiilikuituinen kajakki.

Sm-kisojen voittaja Mikael Lantto Neitikoskella vuonna 2010.

Freestylemelonta on arvostelulaji, ja verrattavissa esimerkiksi lumilautailuun ja rullalautailuun. Ero näihin lajeihin on tosin suorituksen arvostelu. Freestylemelonnassa on yleensä kolme tuomaria, jotka arvioivat jokaisen liikkeen erikseen. Temppuihin on kriteerit, joiden mukaan pisteet voidaan antaa. Esimerkiksi voltissa kajakin on oltava suorassa liikkeen ajan ja kärrynpyörässä on oltava riittävästi kulmaa, jotta siitä saa pisteet.

Freestylemelonnassa kilpailutilanteessa on monta eri tekijää, joka tekee lajista mielenkiintoisen etenkin kilpailijalle, mutta myös katsojalle. Temput täytyy opetella niin, että niiden tulee onnistua kisasuorituksessa, koska aikaa on vähän ja epäonnistuminen johtaa usein aallosta putoamiseen. Kukaan ei osaa kaikkia liikkeitä satavarmasti ja kukaan ei ehdi tehdä niitä 45 sekuntissa. Kilpailussa tuo 45 sekuntia kuluu yllättävän nopeasti.. Pitää osata valita oikeat liikkeet, oikeaan paikkaan. Pelaako varman päälle ja tekee ensin helppoja liikkeitä, vai ottaako riskin ja tekee ainoastaan isompien pisteiden liikkeitä, putoamisvaaran kustannuksella.

Temput tulee myös osata hyvin erilaisissa paikoissa, sillä kaikilla eri stoppareilla ja aalloilla on valtavasti eroja, kahta samanlaista ei varmasti löydy. Jopa sama suorituspaikka on eri vedenkorkeuksilla yllättävän erilainen. Vedenkorkeudet voivat myös vaihdella arvaamattomasti. Esimerkiksi 2009 PM-kisat Norjassa, jossa kisapaikka piti monen muutoksen jälkeen olla Dölja-niminen aalto. Tätä harjoiteltiin viimeiset päivät ennen kisoja, mutta kisa-aamuna veden nousemisen vuoksi aalto oli hävinnyt yön aikana ja kisapaikkaa jouduttiin vaihtamaan vielä samana aamuna.

Häjyrodeo -kilpailusta Malkakoskelta, Lapualta vuonna 2009.

Kisat ovat näyttävää seurattavaa ja näyttää katsojalle melonnasta parhaat puolensa. Kilpailijoilla on halu näyttää parhaansa, liikkeet ovat näyttäviä, ja usein kisoissa monipuolisia. Täysin lajista tietämättömälle freestylemelonnassa eri liikkeiden tunnistaminen voi aluksi olla vaikeaa, mutta perusajatus hahmottuu äkkiä. Boatercross on myös viihdyttävää seurattavaa, vaikka ei lajin asiantuntija olisikaan. Sehän on vähän kuin rallicrossia koskessa!

Tässä video Taivalkoskella järjestettävästä Kosken kuningas -kilpailusta freestyle osio. Editoija Tuomas Kaukola.

Taivalkoski Freestyle Contest from Tuomas Kaukola on Vimeo.

Muita lajeja kyseisissä kisoissa on slalom ja boatercross.

Lisää kuvia ja videoita, sekä kilpailukalenteri löytyy osoitteesta  www.freestylemelonta.com. Lisätietoja Icebreak-tapahtumasta osoitteessa www.icebreak.fi!

Juuso Karttunen / Natura Vivan Melontablogi {jcomments on}