Käytyämme hieman harrastamassa niin kutsuttua seikkailu-urheilua Patagonian eteläisissä osissa, saimme yhdessä joukkeemme jäsenten Mikon & Christin kanssa idean että lähtisimme käymään Torres Del Painen kansallispuistossa. Olihan meillä aikaa koska kilpailussa tarvittavat varusteet olivat vielä kisajärjestäjien hallussa ja aikataulut lentojen osalta eivät olleet muutettavissa, ainakaan halvalla. Koska Punta Arenas ei paikkana ole kovinkaan kiehtova niin ulkoilmaelämä kansallispuistossa voitti homeisessa hostellissa märehtimisen. Olin hyvin skeptinen puiston suhteen koska tiesin että se on erittäin, erittäin suosittu. Matkustimme Punta Arenaksesta Puerto Natalesiin paikallisen yhtiön bussilla, olimme päättäneet että katsomme sitten Puerto Natalesissa millä itse puistoon pääsee. Matkaa kertyi Natalesiin n.200km ja hintaa meno-paluulle tuli 8000 Chilen rahaa per / innokas retkeilijä. (n.12,50eur).

Nykyään en vaivaudu puhumaan tulevasta koska asioilla on tapana muuttua, jättää toteutumatta taikka ne isoista ponnisteluista huolimatta eivät konkretisoidu. Sitten on tullut horistua turhaan asioista jotka eivät toteutuneet. Tällä kertaa ajattelin kuitenkin valottaa tulevan kauden suunnitelmia liittyen seikkailu-urheiluun koska moni näistä näyttää oikein hyvältä, tässä vaiheessa.

Kuvat kertovat meistä, ajasta, tunteista, retkistä ja arjesta. Ne sytyttävät, järkyttävät, herättävät ja saavat meidät unelmoimaan. Mikäli sanonta 1 kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa, on tarinan kertominen kuvin huomattavasti helpompaa kuin kirjoitetuin sanoin. Kuitenkin kuvat vaativat vierelleen sanoja jotta mielikuvat kuvan ympärillä tarkentuisivat. Kuten tälläkin kertaa.